Instituutin oma blogi on perustettu
Kaikki kirjoitukset näet osoitteessa
https://viktorfranklblog.wordpress.com/.
Alla on esimerkki blogikirjoituksesta.
​
Mitä diplomilogoterapeutti tekee?
Logoterapeutti-sanan alkuosa logo on lyhenne logoksesta, jolla logoteorian kehittäjä Viktor Frankl viittasi elämän tarkoitukseen sen kaikissa ilmenemismuodoissaan. Samalla tavalla kuin logos-sanankin, on terapeutti-käsitteen alkuperä antiikin kreikankielessä. Sillä viitattiin kaikkeen sellaiseen toimintaan, joka perustui palvelevaan läsnäoloon.
​
Diplomilogoterapeutti on siten asianmukaisen diplomityön tehnyt ja muut koulutukseen liittyvät opinnot suorittanut henkilö, joka harjoittaa palvelevaa rakkautta tekemällä kaikkensa, jotta kaikki se arvokas ja merkityksellinen, mitä toisissa ihmisissä on, saisi mahdollisuuden tulla todeksi heissä. Käytännössä diplomilogoterapeutti on henkisesti niin läsnä toiselle ja toisessa, että hän voi samaistua toisen kokemuksiin, erityisesti tunteisiin ja niiden aiheuttamiin olotiloihin. Kyse ei ole vain empatiasta, vaan sellaisesta myötäeläytymisestä toisen kokemukseen, jota voidaan kutsua sympatiaksi.
​
Logoterapeuttisen työskentelyn tavoitteena on, että toinen kykenisi jälleen kokemaan elämän yleensäkin mielekkääksi, oman elämänsä jollain tavalla merkitykselliseksi ja elämänsä sisältävän erilaisia tarkoituksia, joiden vuoksi elää. Päämääränä on, että ihminen voisi elää tarkoituksellista eli arvokasta, eettisesti hyvää ja tarkoitusten täyteistä elämää.
​
Diplomilogoterapeutin koulutuksen suorittaneet soveltavat koulutuksen aikana saamiaan ahaa-elämyksiä ja oivalluksia ensisijaiesti omaan elämäänsä. Moni ryhtyy soveltamaan oppimaansa myös omassa työssään. Ja jotkut perustavat oman vastaanottonsa, jossa he tarjoavat mahdollisuutta elämänfilosofisiin pohdiskeluihin dialogissa hänen kanssaan.
​
Paljon enemmän kuin erilaisiin psykoterapioihin, voidaan diplomilogoterapeutin työskentelyä verratta filosofiseen praktiikkaan. Viktor Franklia – siitäkin huolimatta, että hän oli psykiatri ja psykoterapeutti – voidaan perustellusti pitää nykyisen filosofisen praktiikan pioneerina. Viktor Frankl oli kuitenkin myös filosofian tohtori ja synnynnäinen filosofinen ajattelija. Hänen oma vastaanottotoimintansa oli siksi luonteeltaan paljon enemmän filosofiaa kuin biologiaa tai psykologiaa.
​
Filosofisella praktiikalla on alkuperäiset juurensa antiikin Kreikassa ja siinä käytännönläheisessä tavassa, jolla filosofia ymmärrettiin sen ajan kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Filosofia liittyy kiinteästi inhimilliseen kokemukseen, tajuntaan, jossa on alempi psyykkinen ja korkeampi henkinen taso. Kuten Lauri Rauhala – monella tavalla Viktor Franklin hengenheimolainen – toteaa, voidaan ihmistyötä kutsua tajunnalliseksi tutkimusvaikuttamiseksi. Dialogisen työskentelytavan avulla tarkastellaan ja tutkitaan ihmisen tajunnallista kokemista, erilaisia ihmisen omaksumia tapoja ajatella, tuntea ja suhtautua itseensä, toisiin ja erilaisiin elämäänsä liittyviin asioihin.
​
Viktor Franklin luomaan filosofiseen teoriaan perustuva käytännön työskentely on siis dialogia. Ei siis minkälaista tahansa jutustelua, vaan aivan tietynlaista keskustelua, käyskentelyä keskiössä olevien asioiden ympärillä. Sellaista keskustelua, jonka tavoitteena on, että avun etsijä löytää itsestään jotain uutta, jonka avulla hän voi syventää itsetiedostustaan ja löytää lisää mahdollisuuksia kokea tarkoituksellisuutta elämänsä eri osa-alueilla. Tätä kautta pyritään etenemään kohti elämän perimmäistä päämäärää eli kokonaisvaltaista kokemusta hyvästä elämästä, jota antiikin Kreikassa myös onnellisuudeksi, eudaimoniaksi, kutsuttiin.
​
Palaan lopuksi vielä alkuperäiseen kysymykseen: mitä diplomilogoterapeutti tekee? Vastauksen voi kiteyttää yhteen lauseeseen: hän pyrkii elämään omassa elämässään todeksi kaikkia niitä tarkoitusmahdollisuuksia, joita elämä hänelle tarjoaa. Koska rakkaus on korkein elämän tarkoitus, jota voi kuvitella, pyrkii diplomilogoterapeutti – samoin kuin kaikki Viktor Franklin logoteorian viitoittamalla tiellä kulkevat – elämään mahdollisimman rakkauspitoista elämää. Ei sen enempää eikä vähempää.